Blogi

20. helmi, 2019

Olen seurannut vuosia palokunnan ensivastetoimintaa omalla seudullani ja nähnyt tämän merkityksen potilaan avun saamisessa. Alueelliset erot näkyvät hälytystilastoissa; Keski-Suomessa ensivastetehtävien osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli 5.7%, kun esim. viereinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri käytti ensivastetta 13.5%. Luvut ovat vuodelta 2017, jolloin koko maassa pelastuslaitokset suorittivat 24 321 tehtävää. Tehtävien määrä on noussut tasaisesti ja keskeisempinä syinä pidetään väestön ikääntymistä ja aviohoitopainoitteisten hoitomuotojen kehittymistä.

Ensivasteen merkitys on tärkeä esim. haja-asutusalueella. Ensivasteen tarkoitus on lyhentää hätätilapotilaan tavoittamisviivettä ja aloittaa yksinkertaiset hätäensiaputoimenpiteet ja näillä  henkeä pelastavilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti potilaan selviytymiseen. 

Ensivastetoimintaa on kehitetty hienosti Keski-Suomessa, joka sisältää hyvän koulutuskonseptin palokuntalaisille. Pidetään yllä tämä hieno järjestelmä sekä tiheä asemaverkosto, jotta meidän on hyvä asua, myös kaupungin ulkopuolella, turvallisesti!

20. helmi, 2019

Myrskyn silmässä on tyyntä. Joutsassa on kohistu kuukausia väitetyistä epäkohdista perusturvalautakunnan työskentelyssä ja maanantaina koittaa totuuden hetki. Silloin valtuusto päättää, onko koko lautakunta syytä erottaa. Mutta lautakunnan puheenjohtaja Sari Hovila (kesk.) ottaa asian rauhallisesti. Hovila suhtautuu puheenjohtajuuteensa ammattimaisesti, ei tunteella. Hän ei ole menettänyt ristiriitojen takia yöuniaan, mutta yhdestä asiasta hän on hyvin varma.

– Mielestäni lautakunnan erottamisella ei saada kaikkia asioita kuntoon. Sen sijaan voitaisiin käyttää ulkopuolista selvittäjää, jollaisia käytetään työelämässä.

 

Lautakunnan työskentelyä on syytetty sekä lamaantuneeksi että riitautuneeksi. Lautakunnan jäsenen Kalle Willmanin (vihr.) on kerrottu häirinneen vs. peruspalvelujohtaja Terhi Kalliota sekä kokouksissa että sähköpostin välityksellä. Hovila sanoo, että hän ei voi tietää mitä lautakunnan jäsenten välillä tapahtuu kokousten ulkopuolella. Entä onko häirintää ilmennyt kokouksissa Hovilan havaintojen mukaan?

– Ei. Lautakuntaa pidetään riitaisana, vaikka kokouksissa olemme vain keskustelleet asiakkaiden (vanhusten) turvallisuudesta.

Juuri potilasturvallisuus on Hovilan ykkösprioriteetti. Se on luonnollista, sillä hän työskentelee sairaanhoitopiirin kouluttajana ja potilasturvallisuus on yksi hänen vastuualueistaan. Hovilan mielestä vanhusten hoiva tulisi järjestää eri tavalla kuin nyt tehdään.

– Nyt vanhukset kuuluvat sosiaalitoimen alle, eli päätökset heidän hoivastaan tehdään poliittisin perustein. Minun mielestäni vanhustenhoito kuuluisi maakunnalliselle terveydenhuoltosektorille, koska vanhuksilla on sairauksia. Heidän toimintakykyään pitäisi arvioida moniammatillisesti.

 

Joutsassa tehdään parhaillaan poliittisin perustein päätöstä siitä, mitä toimintoja uuteen sote-keskukseen sijoitetaan. Valtuusto saa maanantaina eteensä esityksen, jonka mukaan sakuko-osasto eli vuodeosasto sijoitettaisiin palvelukeskus Jouseen.

– Hyväksyn demokraattisen päätöksen. Mutta jos sakuko päätetään sijoittaa Jouseen, puitteet pitää keskustella kuntoon ammattilaisten kanssa. Sakuko-osastolla on paljon muitakin kuin vanhuksia, ja ihmiset ovat siellä eri syistä. Infektioiden leviämisen kannalta sakuko ja palvelukeskus samassa rakennuksessa on riski.

 

Lautakunnassa eripuraa on herättänyt erityisesti tapaus mittaristo. Mittariston perusteella vanhuksen toimintakyky pisteytetään, ja pistemäärän perusteella hänelle joko myönnetään tai ei myönnetä hoivakotipaikkaa. Pistemäärät vaikuttavat myös palvelusetelin arvoon eli käytännössä siihen, minkätasoista hoivaa vanhus saa ja kuinka paljon kunta tukee häntä kustannuksissa. Suomessa jokainen toimija saa valita käyttämänsä mittariston itse. Joutsa on valinnut hyvin harvinaisen mittariston: samanlainen on käytössä ainoastaan Kuopiossa.

 

Kyseistä mittaristoa on kritisoitu erityisesti siksi, että se keskittyy toimintakyvyn fyysiseen mittaamiseen. Jos muistisairas vanhus saa lusikan oikein päin suuhun, hän on mittariston mukaan toimintakykyinen. Se jää mittaamatta, muistaako vanhus syödä säännöllisesti. Hovila toivoo, että koko Keski-Suomi käyttäisi samaa toimintakykymittaria.

– Se takaisi, että ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti.

 

 

 

20. helmi, 2019

Arvoisa puoluevaltuuston puheenjohtaja

Puoluejohto

Hyvä puoluevaltuusto

 

Potilaat ajautuvat hallitusti ja vähemmän hallitusti päivystyksellisen terveydenhuollon piiriin. Liikenneonnettomuus ja murtunut reisiluu tai äkillinen aivoverenvuoto ja vuodon poisto päästä tai äkillinen sydänkohtaus.

Raskas leikkauskirurgia ja sairaalan päivystystoiminta kuuluvat yhteen. Toimiva sairaala erilaisineen toimintoineen tarvitsee asiantuntijoita. Kuinka käy jatkossa loukkaantuneiden potilaiden, jotka tarvitsevat kirurgiaa onnettomuuden jälkeen? Päivystysvalmius, jota sairaalat saa tehdä edelleenkin, tarvitse hyviä lääkäriosaajia tässä asiassa. Toivottavasti saamme pitää Keski-Suomessa leikkaustoimintamme hyvässä, laadukkaassa toiminnassa edelleenkin. Keskittämisen isot ongelmat liittyvät myös siihen, että sellaisten sairaaloiden, joiden toimenpidevalikoima on kovin rajoittunut, on vaikea rekrytoida eri erikoisalan lääkäreitä. Jos taas osaajia ei saada, eivät päivystyspalvelutkaan toimi tehokkaasti. Miten äkilliset tai pitkäaikaiset sydänsairaudet, tarjotaanko potilaille riittävää osaamista turvallisen matkan päässä tai ilman pitkiä jonoja?

Edustamani järjestön Tehy ry:n näkemyksen mukaan erikoissairaanhoitoa ei voi vaarantaa, jossa on hyvin toteutettu päivystys, varautuminen, tutkimus ja koulutus. Pelkästään vastaanotolle pääsy ei riitä – tärkeintä on hyvä ja vaikuttava hoito ja kuntoutus. Laadukas hoito tuottaa kustannussäästöjä paljon tehokkaammin kuin huono.

Mutta jos maakuntaa ei tule niin saako terveydenhuollon yksityistäminen lisää valtaa esimerkiksi leikkaustoiminnan voimakkaaseen yksityistämiseen. Julkinen ja yksityinen sektori tekee molemmat vaikuttavaa työtä potilaaseen nähden, mutta yksityinen sektori on profiloitunut enemmän yksittäisoireen hoitoon, mutta julkinen sektori hoitaa edelleen moniongelmaiset ja monisairaat potilaat, pitkällä aikajänteellä.

Terveydenhuollon kustannusleikkauksissa julkiset sairaalat pyrkii tekemään kustannusten leikkausta, organisaation sisällä hoidosta tinkimättä. Toivottavasti tulevat ja tämän hetkiset politiikan leikkaukset ovat potilasturvallisia niin että meillä on tulevaisuudessakin, kymmenien vuosien päästä terveitä aikuisia, jotka huolehtivat yhteiskunnan toimivuudesta.

Ja saataisiinko me vanhusten eri hoitomuodot toimiviksi toiminnoiksi ja saattohoito koko Suomeen toimivaksi systeemiksi, jotta arvokas ikääntyminen päättyy arvokkaasti

3. helmi, 2019

Joko vanhustenhoito on kriisissä?

Esperin tapaukset ovat nousseet voimakkaasti viime päivinä otsikoihin ja kuntien vastuuta lietsotaan. 

Terveydenhuollon ammattilaisena ja Tehyn valtuutettuna ihmettelen, että miksi nyt vasta kohistaan? Asiakasmäärien kasvu on tehnyt sen, että kunnat ovat ulkoistaneet vanhustoimintaansa ja hoitajat ovat joutuneet ryöpytyksen alle työnantajan muutoksesta. Samoin laitoshoidon muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi on mahdollistanut sen, että yksityinen sektori on vallannut vanhustenhoitoa yhä enenemissä määrin ja kunnat ovat mielellään myyneet hoivarakennuksia. 

 

Mutta vanhuspotilaita hoidetaan kotipalvelun turvin yhä enemmän kotioloissa ja siirtyessään tehostettuun palveluasumiseen vanhus saattaa olla jo heikkokuntoisempi. Kunnilla on erilaisia mittareita vanhuksen toimintakyvyn mittaamiseen ja arviointiin, joka määrittää palvelusetelin arvon ja palveluluokan. Jos tässä on tapahtunut virhe niin saako vanhus vähemmän hoitoa kuin hän tilaansa nähden tarvitsee. Jos näitä väärinmitoitettuja potilaita on useita niin hoitajien työ on raskaampaa käytännössä kuin paperilla ilmoitettuna tehostetussa palveluasumisessa. Ja onko hoitajamitoitus oikea potilasainekseen nähden?

 

Olisiko jo aika saada Suomeen tasalaatuinen mittaristo vanhuksen toimintakyvyn arviointiin ja annettaisiin vanhukselle tarpeen mukainen hoito joko kotona tai ympärivuorokautisessa hoidossa, vanhuksen oikean toimintakyvyn mukaisesti. Työntekijöillä tulisi olla asianmukaiset ammattitutkinnot, jotka takaavat turvallisen lääkehoidon  ja potilasturvallisuuden. Ja sen hyvän, laadukkaan hoidon, ihmisen elämän loppuvaiheessa.

 

Hyvää ikääntymistä meille kaikille!

3. helmi, 2019

Hei!

 

Mukana ollaan taas!

Mielipiteet ja pyynnöt johtívat siihen, että suostuin mukaan ehdolle!

Ongelmana on tämä työn ja vaalien yhteensovittaminen, kun minä en saa yhtä helposti töistäni vaalivapaata.....

Mutta parhaani teen tässä yhteensovittamisessa!